Vähäjärven kosteikkohanke sai rahoituspäätöksen kesällä 2012, rahoittajana Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus. Hankkeessa perustetaan Mankilan Vähäjärvelle monivaikutteinen kosteikko, kustannusarvio on 68 655 €.. Urakoitsijavalinta ja kilpailutus tehtiin syksyllä 2012 ja urakoitsijaksi valittiin Koneurakointi Jukka Tolonen. Työt alkoivat loppuvuodesta 2012 ja valmistui alkuvuodesta 2014. Vähäjärven kosteikon muutostyöt jatkuvat vielä vuoden 2015 loppuun.
Tarinoita Mankilasta oli yleishyödyllinen kehittämishanke, joka sai rahoituspäätöksen joulukuussa 2012. Rahoittajana on Nouseva Rannikkoseutu ry. Hankkeessa kerätään kylän tarinoita, jotka liittyvät tapahtumiin, ihmisiin tai paikkoihin. Kerätty aineisto kootaan kylän omaksi tarina-atlakseksi ja sijoitetaan kartalle. Tarinoita Mankilasta -hanke on päättynyt lokakuussa 2014.
Kylätalon korjaustyöt ja maalämpöhanke on saanut rahoitusta Suomen Kotiseutuliitosta. Maalämpöurakka valmistui kesällä 2014, pääurakoitsijana toimi Siikalatvan LVI. Loput saatettiin loppuun vuonna 2016. Taloon uusittiin katto, rakennettiin terassi ja laavu sekä uusittiin lipputanko ja aita. Lisäksi rakennettiin varastorakennus sekä roskakatos.
KAISLAA-esiselvityshanke oli Keskipiste leaderin osarahoittama hanke, jossa nimensä mukaisesti selvitettiin järvikaislan käyttömahdollisuuksia. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Kaarina Konola (p. 040 5783 514) ja Johanna Riepula (p. 050 5712 171). Hankeaika oli heinäkuu 2015 – heinäkuu 2016. Hankkeen kustannusarvio oli 9000€. KAISLAESITE
Mankilan Virkistysalueet -hankkeessa rakennetaan Vähäjärven kosteikolle sekä Selkäsaareen alueiden virkistyskäyttöä parantavia retkeilyrakenteita. Myös tämä hanke on saanut maaseudun kehittämisrahaa Keskipiste Leaderin kautta. Hankeaika on heinäkuu 2015 – heinäkuu 2018.
Mankilanjärven kunnostus on saanut rahoitusta PP ELY-keskuksesta, Vattenfall Oystä ja Siikalatvan kunnalta. kokonaisrahoitus on n. 61 000€ josta omarahoitusken osuus on 18 000€. Tästä vastikkeetonta talkootyötä on 11 000€.
Kunnostustoimet alkoivat marraskuussa 2017. Hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja on Mankilan kalaveden osakaskunta ja osatoteuttajina Temmeksen jakokunta sekä Mankilan kyläseura.
Hankkeesta ja sen etenemisestä lisätietoja:
Alpo Konola, p. 041 5441 753 alpo.konola(at)gmail.com
Hydro-Pohjanmaa -hankkeessa (vuosina 2013-2014) Mankilajärvellä toimi jatkuvatoiminen vedenlaadun mittausjärjestelmä. Mankilanjärven vedenlaatua on tarkkailtu satunnaisesti vuosina 1972 – 2008. Hanketta toteuttivat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Mankilanjärvelle sijoitetun vedenlaadun mittausjärjestelmän tarkoituksena oli tarkkailla jatkuvatoimisesti vedenlaatua ja hankkeen keskeisenä tavoitteena oli luoda alueelle uusia toimintamalleja vesiensuojelun parantamiseksi ja erityisesti maatalouden ravinteiden käytön tehostamiseksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös testata jatkuvatoimista vedenlaadun mittausjärjestelmää humuspitoisissa vesistöissä.
Lautan vienti järvelle. (Kuva: Kaija Karhunen)
Hankkeen puitteissa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat ottivat vesinäytteet 12.9.2013 ja 26.9.2013 kolmesta eri havainnointipaikasta, ja näytteet analysoitiin OAMK:n laboratorioissa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sertifioitu näytteenottaja otti virallisen vesinäytteen 4.9.2013, joka analysoitiin SYKE:n laboratoriossa Oulussa. Näytteestä analysoitiin pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi, nitriitti-nitraattityppi sekä kokonaistyppi. Lisäksi OAMK:n näytteistä tehtiin bakteerimääritykset.
SYKEn analyysitulosten mukaan järven pH on noin 6,4 ja sähkönjohtavuus noin 3,2 mS/m. Suomessa pintavesien pH on yleisesti noin 6 -8. Sähkönjohtavuus taas kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää, eikä sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä veden terveydellisistä vaikutuksista. (Opetushallitus 2014, haettu 5.6.2014.) Järven typpipitoisuudet ovat hyvin alhaisia. Kiintoaine kuvaa vedessä olevan hiukkasmaisen aineksen määrää. Puhtaassa, kirkkaassa vedessä kiintoainetta on alle 1 mg/l, kun taas Mankilanjärvessä kiintoaineksen määrä on noin 20 mg/l. Tämä taas vaikuttaa sameuteen ja näkösyvyyteen.
Vesinäytteiden analysointia OAMK:n labrassa – kuvassa kiintoainemääritystä. (Kuva: Laura Karhu)
Soutelua lautalle. (Kuva: Kaija Karhunen)
Lähteet: Karhunen, K. & Laurinen O. Mankilanjärvi – selvitys järven tilasta syksyllä 2013. Luonnos 7.3.2014.
Opetushallitus 2014. Ympäristöanalyysit. Haettu 5.6.2014, http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/laboratorio/ymparistoanalyysit.html.
